Siirry pääsisältöön

Kärkimies

Maailma lienee tänään sellaisessa myllerryksessä, että poliittisella kentällä on arvailu ainoa mahdollisuus saada ennuste tulevasta. Turkki kiukkuilee. Kreikka vaikeroi velkojensa kanssa. Trump sotkee parhaansa mukaan USA:n yhteiskuntaa, Venäjä ja Kiina tekevät HS:n tietämänä yhteisen laivastoharjoituksen Itämerellä, Pohjois-Korea uhmailee ohjuksillaan, Italiassa pankit lopettavat, EU suunnittelee yhteistä puolustusta, Välimerellä pelastetaan merestä viikottain tuhansia afrikkalaisia. Jonkun suuren näitä solmuviidakoita on ruvettava aukomaan.

Maakohtaisia talousvaikeuksia ei edes kannata kaivaa esille, niiden todellinen määrä on huikaisevan suuri. Pankit yhtyvät, vaihtavat virtuaalisia valuttoja keskenään, brexit saattaa myös muuttua. Työttömyys ei hellitä. Onko maapallomme tilanne siis kehittynyt toivottomaksi? Onko tulevaisuuden arvaleminen ainoa keino saada edes jotenkin asiat järjestykseen? Olettaa tässä täytyy, sillä jonkun suurvallan täytyy vastuu ottaa. No ennustetaan sitten! Ranskan vaalit ja niiden voittaja Macron, monieteväksi kuvattu, vallan uusi valtias, ryhtyköön nuorena nyt raivaustöihin!

Koko kaaoksessa näyttäisi Putinin valta olevan helpoimmin uudelle polulle ohjattavissa. Tämän, omassa valtakunnassaan vielä voimissaan hallitseva "tsaari", lienee pakotteiden painamana
se "heikoin" lenkki. Vierailusta Kremliin voitaisiin hakea vauhtia, sieltä parhaiten Macronin totuttautuminen sekavaan maailmanpolittiikkaan pääsisi alkuun. Diplomatia, jos mikä, on kaupankäyntiä.  Minskin sopimuksen jäädyttäminen ja pakotteiden asteettainen purkaminen saattaisivat avata polun jatkoneuvotteluille. Onko Macronista siihen?

Tämä edellyttäisi tietenkin, että Angela Merkelin eri väriset vierailubleiserit ovat kuluneet jo loppuun. Hyvinvointi ei kellään ole ikuista ja Saksan nykyjohto häviäisi seuraavissa vaaleissa. Mahdotonta? EU:n tämän hetken valtias ei helpolla tule kakkoseksi. Mutta jos kuitenkin? Keskiverto ranskalainen on luonteeltaan niin oikukas, että on helpompi saavuttaa menestystä ulkomailla kuin oman kansansa keskuudessa. Tästä saattaisi aueta vastamäkeä kapuavalle helpompi taival, raivaamaan jopa maailmanviidakkoa. Mitä jos tämä on ollutkin jo suurten keskusteluissa?

Hyvää Juhannusta! Toivottaa V.R.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…