Siirry pääsisältöön

Bkt

Bkt on edes joku vertailukohta kansakuntien varallisuuden välillä. Kenties epätarkka. mutta kuitenkin pääpiirteissään toimiva. Tärkeää vain, että Suomen bruttokansantuote on hajoitettu paperille. Siitä sopii siis lähteä. Tästä hakee vakaumuksensa EK:n korkein johto, sitä tarkkailevat ay-pomot. Riittämätön, mutta suunnan se antaa. Tasoista saa sitten riidellä. Joskus myös politiikka sanelee ehdot,  vaalit kun lähestyvät. Globaalinen tavaran kysyntä loistaa kuitenkin kaikille pakollisena vaikuttajana.

Eduskunnan kyselytunti esiintyy sanataitajien aloitteissa. Bkt vilahtaa kuin todistuskappaleena siinä mukana. Tietyt kohdat, politiikan mukaan korosteisina, niillä tuetaan puolueen ryhmäjohtajan vetoa tai sitten tyydytään tulevan edustajapaikan varmistamiseen. Bkt:hen kaikki kuitenkin uskovat. Kolleegoitten näkyvä nyökyttely televisiossa luo vakuuttavuutta, sekä johdolle, toivottavasti myös sopiville kuulijoille. Vaaleissa se taas nähdään.

Selvältä vaikuttaa, että teollisuus SK 45:n mukaan jaksaa edelleen kärjessä 16,9 %:lla. Seurraavana pinkoo kiinteistöalan toiminta 12,9:llään %:lla. Päinvastoin kuin kansan suusta ja toiveista useinkin kuulee, terveys- ja sosiaalipalvelut ponnistelee toimintojen laskelmassa vasta kolmantena 9,8 %:llaan. Terveys- ja sosiaalipalvelut koskevat kyllä kaiken ikäisiä. Kasvavia lapsia kouluissa suojelevat jo palvelut, mutta taas ratkaisee poliittinen asenne, mistä rahaa läytyy riittämään.

Vaikutuksiltaan vähäisimmäksi laskelmassa on jäänyt kotityö, taaas kerran nollattu. Loppupäässä loistavat vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, kaivos- ja louhinta 0,4 %. Bkt.n laskenta virallisilla tahoilla tulee vaikeammaksi, jopa mahdottomaksi arvioi M.H SK 45:ssa. Suomi satsaa ensin biotalouteen, etujärjestöt jäävät silloin takariviistoon. Puu tuotantoon. Keksinnöt vaativat rahaa. kuten syöpä, puinen polkupyörä, hajuvesi hakkeesta, haavapihka. Pehmeä, lämmin puusta tehty paita, eritoten. Monen monta uutta, hämmästyttävää. Toivotaan menenestystä. Nyt Suomi ponnistaa!





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…