Siirry pääsisältöön

Korkeimmalla

Pimeinä yön hetkinä ja elämän kalkkiviivoilla, ihminen kertaa kokemaansa elämän antia. Onko kaikki ollut sitä samaa ponnistelua vuodesta vuoteen. Oletko, ainakin omasta mielestäsi, pistäytynyt jonkun kukkulan laella? Elämä on näin ollen tarjonnut tapahtuman, joka on jäänyt suloisesti hieromaan mieltä. Pelannut ehkä pitkissä urheiluhousuissa kireitä otteluita, jotka viimein, suu tuohenkuivana on vihdoin voitettu. Makeita muistoja!!

Onko se poliittinen paikka? Ensin monet ystävät innostivat, sitten vielä tahti kiihtyi. Lopulta herännyt kiinnostus on johtanut kunnalliseen lautakuntaan, valtuustoon, kaupungin oman varallisuuden valvontaan, jota kohtaan jo peräti koululaisena, tunsit asiantuntevaa mielenkiintoa. Siinä toki onnelliseen aikaan, että menetettiin vain pukuompelun oppikurssi, kaikkine malleineen ja mittoineen, alkoholisoituneen opettajan vasta itsenäistyneeseen Tallinnaan lupaamana lahjoituksena. 

Vai ilkikurinen tapaus Moskovan Kremlissä Vastaaottojen Palatsissa, mihin turistiretkikunnilla ei ollut mitään asiaa. Tavannut karhulalaisen paperikoneita valmistavan konepajan suuren päällikön, joka hämmästyneenä kysyi: "...mitäs sinä täällä teet! Ai, että vastaus hekotti vieläkin. Kysymys saavutti nimittäin valtiomme virallisena pienteollisuuden ja sen ulkomaankaupan edustajan, minut. Rotaryveljeys päättyi heti seuraavassa kokouksessa, hän irtisanoutui.

Ehkä Suomen Pankin pelituttavuus pääjohtaja, myöhemmin tasavallan presidentti Mauno Koiviston kanssa? Ensin lentopallopeli, sitten sauna ja ruoka. Kun  korkeat vieraat rupesivat viihtymään. Kovin keskustelu käytiin, tietysti pelimiesten kesken sinutellen, talojen rakentamisesta noin yleensä. Vastavierailu varattiin heti, kaikkein korkein oli jo silloin turvamiesten vartioima. Lentopallo ja keskinäinen kunnioittaminen yhdisti, vaikka uskoimme eri puolueisiin ja liikuimme täysin eri tasoilla.

Tämä ainakin nosti kohti kukkulan lakea: ensimmäinen karhulaisten tekemä bussien pesukone, Streamline, toiminnassa  JFK:n lentokentälle New Yorkissa, Amerikassa. Kyllä teki hyvää! Tällä näytöllä kaikki kilpailijat lyödään. Hunajainen muisto! Nyt mennään ja kovaa. Ei meitä enää keikauta kukaan! Niin luultiin silloin, vaan keikauttipa. Ruotsalaisella Marcus Wallenbergillä kun oli silloin voimaa ja suomalaiset sitä ääntä nöyrästi kuuntelivat. Joskus on elämässä makeaa, joskus suolaista.

Yliopistokokemus? Vapaus saada omalla tavallani johtaa tiedekorkeakoulun alaisena yrittäjien koulutusta, viimeisenä, noin kymmenvuotisena aktiiviaikanani. Jokaisen sadan yrittäjän erilainen menestys tai menetys, kätteli tai kouri vatsaa. Niin pitkän aikaa, Menestystä sarallani en osaa itse arvioida. Tehköön sen toiset. Kokemusta ainakin sain. Samanlaiset, pitkäkestoiset yrittäjäkurssit eivät enää talousarvion niukkuuden vuoksi rahoitusta saaneet. Tervehdin ilolla kaikkia yrittäjiä!   







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…