Siirry pääsisältöön

Korkeimmalla

Pimeinä yön hetkinä ja elämän kalkkiviivoilla, ihminen kertaa kokemaansa elämän antia. Onko kaikki ollut sitä samaa ponnistelua vuodesta vuoteen. Oletko, ainakin omasta mielestäsi, pistäytynyt jonkun kukkulan laella? Elämä on näin ollen tarjonnut tapahtuman, joka on jäänyt suloisesti hieromaan mieltä. Pelannut ehkä pitkissä urheiluhousuissa kireitä otteluita, jotka viimein, suu tuohenkuivana on vihdoin voitettu. Makeita muistoja!!

Onko se poliittinen paikka? Ensin monet ystävät innostivat, sitten vielä tahti kiihtyi. Lopulta herännyt kiinnostus on johtanut kunnalliseen lautakuntaan, valtuustoon, kaupungin oman varallisuuden valvontaan, jota kohtaan jo peräti koululaisena, tunsit asiantuntevaa mielenkiintoa. Siinä toki onnelliseen aikaan, että menetettiin vain pukuompelun oppikurssi, kaikkine malleineen ja mittoineen, alkoholisoituneen opettajan vasta itsenäistyneeseen Tallinnaan lupaamana lahjoituksena. 

Vai ilkikurinen tapaus Moskovan Kremlissä Vastaaottojen Palatsissa, mihin turistiretkikunnilla ei ollut mitään asiaa. Tavannut karhulalaisen paperikoneita valmistavan konepajan suuren päällikön, joka hämmästyneenä kysyi: "...mitäs sinä täällä teet! Ai, että vastaus hekotti vieläkin. Kysymys saavutti nimittäin valtiomme virallisena pienteollisuuden ja sen ulkomaankaupan edustajan, minut. Rotaryveljeys päättyi heti seuraavassa kokouksessa, hän irtisanoutui.

Ehkä Suomen Pankin pelituttavuus pääjohtaja, myöhemmin tasavallan presidentti Mauno Koiviston kanssa? Ensin lentopallopeli, sitten sauna ja ruoka. Kun  korkeat vieraat rupesivat viihtymään. Kovin keskustelu käytiin, tietysti pelimiesten kesken sinutellen, talojen rakentamisesta noin yleensä. Vastavierailu varattiin heti, kaikkein korkein oli jo silloin turvamiesten vartioima. Lentopallo ja keskinäinen kunnioittaminen yhdisti, vaikka uskoimme eri puolueisiin ja liikuimme täysin eri tasoilla.

Tämä ainakin nosti kohti kukkulan lakea: ensimmäinen karhulaisten tekemä bussien pesukone, Streamline, toiminnassa  JFK:n lentokentälle New Yorkissa, Amerikassa. Kyllä teki hyvää! Tällä näytöllä kaikki kilpailijat lyödään. Hunajainen muisto! Nyt mennään ja kovaa. Ei meitä enää keikauta kukaan! Niin luultiin silloin, vaan keikauttipa. Ruotsalaisella Marcus Wallenbergillä kun oli silloin voimaa ja suomalaiset sitä ääntä nöyrästi kuuntelivat. Joskus on elämässä makeaa, joskus suolaista.

Yliopistokokemus? Vapaus saada omalla tavallani johtaa tiedekorkeakoulun alaisena yrittäjien koulutusta, viimeisenä, noin kymmenvuotisena aktiiviaikanani. Jokaisen sadan yrittäjän erilainen menestys tai menetys, kätteli tai kouri vatsaa. Niin pitkän aikaa, Menestystä sarallani en osaa itse arvioida. Tehköön sen toiset. Kokemusta ainakin sain. Samanlaiset, pitkäkestoiset yrittäjäkurssit eivät enää talousarvion niukkuuden vuoksi rahoitusta saaneet. Tervehdin ilolla kaikkia yrittäjiä!   







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...