Siirry pääsisältöön

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerättiin marjoja, tekstiilejä, metalleja, pahvia. Valopanokset sen kun leimahtelivat.

Mikä oli sen sotasukupolven kärsimyksen mitta? Naiset lapsineen yksinään kotona tai jossain töissä maataloudessa, nuoret miehet  taistelemassa korvissa, eri rintamilla? Olen vieläkin järkyttynyt, vaikka sen sodan olen itsekin kokenut. Petri Pietiläisen ammattitaidolla kirjoittama teos toteaa, että joukko virheitä tapahtui - niin rintamalla, kuin itse Päämajassa. Sotaväsymys oli jo alkanut vaikuttaa, maatalouslomat pyörivät, puolustuslinja pysähtynyt väärään paikkaan. Aseet ja kalusto loko-oloon sijoitettu. Sodanjohto selitti, kansaa ohjattiin sanoilla.   

Useat upseerit, alemmat ja ylemmät, syyllistyivät vaikeisiin ja vääriin arviointeihin. Rintaman murtuminen kävi nopeasti. Heti aamulla päälle jysähti lamauttava ilmapommitus. Sekä vihollisen raskas että kevyt krh painoivat putket punaisina, tykistö jauhoi. Sitten maasto alkoi kummasti liikkua, salaa työnnetyt taisteluhaudat olivat hiipineet öisin. Jalkaväen kaikki aseet lauloivat. Hiekkamaasto nousi patsaana ilmaan. Taas ja taas uusi ilmapommitus. Korsut ja pienet poterotkin sortuivat. Venäläisten panssareiden ja kevyiden aseiden tulivoima räjäytti lopullisesti kaaokseen koko puolustuksen.

Muistan, miten rannikkopuolustusta omalla kotiseudullani sodan lopussa RT:n toimesta harsittiin ja parsittiin. Vanhanmalliset tykit löysivät monttunsa. Ampumahautoja kaivettiin, hiekka pöllysi. Haluttiin ampua päin hyökkäävää vihollista. Tiedettiin että putket ja tykkien pyörät lensivät milloin mihinkin suuntiin. Merenranta ja huvila-alueet luovutettiiin puolustukselle. Taisteltiin hengellä. Omaisuutta siirrettiin omatekoisiin puulaatikoihin. Vanhat miehet ja nuoret pojat olivat aseissa.

Leimusi yhteinen hätä. Kukaan ei kysellyt kuuluitko suojeluskuntaan, sotilaspoikiin tai et. Rospuuton yllätettyä vihollinen vetäytyi. Saatiin aikana rauha. Tulevaisuutta alettiin rakentaa. Hiekkakankaan ampumahaudat tyhjeninvät. Huvilaelämä jatkui hiljaisena mutta vakavoituneena. Urheiluinnostus korvasi sotajännityksen. Niinkuin Ev. T.V.Viljanen, koko RUK:n silloinen johtaja vakuutti, sotilaiden taistelusta - ei kyllä löytynyt mitäään vikaa. Vain kuolema korjasi liian paljon. Se niitti juuri kypsäksi tullutta viljaa.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...