Veikko Rantamo

Usko siitä, että Kantasatamasta, kotkalaisin voimin, voidaan rakentaa joku turistirysä, alkaa murtua. Se on johtunut siitä, ettei kaupungilla ole taloudellista kykyä rakentaa sitä houkuttelevaa tarjontaa, minkä kasvava ja nimenomaan vaativa turismi suurten mittojen vetonaulaksi tarvitsee. On tapahtunut suuren luokan arviointivirhe. Ei ole osattu ennalta arvioida sitä tasoa, mitä kannattava turismi arvostaa ja toisaalta sitä, mihin Kotka parhaimmillaan kykenee. Kyllä ”isossa pussissa” rahaa riittää, kuului vallassaolijoiden jatkuva vastaus, kun jostakin vasemmiston ideasta tuli kyse. Ei mitään ennakkoon tutkimista, tarvitaan vain päätös. Silloin ei tajuttu, että suurteollisuuden hiipuminen ja väestön rakenteellinen muutos paikkakunnalta tuli asettamaan kaupungin taloudelle uusia painopisteitä ja sen myötä toisenlaisia vaatimuksia hallita muutosta. Ei tajuttu ainakaan sitä, että hupenevalla toimintakatteella ei enää voi turvallisesti käyttää sen suuruista velkarahoitusta, kuin josku...

Vain ylioptimisti uskoo, että kaupungissamme perheille jatkossa kaivataan yhtä suuria asuntoja niin kuin nykyisin. Syitä suurten asuntojen heikentyneeseen kysyntään löytyy: elintasomme laskee yleisesti heikentyneen taloustilanteen johdosta. Veropohja muuttuu hyvin ansainneiden sukupolvien väistyessä. Palveluiden keskittyminen johtaa väestön muuttoon keskustojen suuntaan. Korot nousevat. Jos eivät heti, niin kohta. Taloudellisesti huonoina aikoina avioerot vähenevät. Euro on kova konsultti tunteidenkin maailmassa. Sovitellaan, eikä heti kopsauteta kantapäitä vastakkain. Sen sijaan tunteet vaikuttavat enemmän yhteiskunnan yleisessä kehittymisessä. Tätä voidaan odottaa, kun miehiä yleisesti tunteikkaammat naiset ottavat käsiinsä yhä useammat virat, paremman koulutuksensa kautta. Tunne-elämän pehmeys ulottuu jo lainsäätämiseen. Myös mm. koulujen arkipäivässä se näkyy. Mitä enemmän yksilöt saavat valtaa elää niin kuin haluavat, yhteisöllisyys katoaa. Myssyt ruokailussa pysyvät pääs...

Venäläisten turistien sanotaan jättävän tänne 200 euroa. Tosiasiallisesti turisti ostaa tavaroita tai palveluja keskimäärin sillä summalla. Onko kukaan vaivautunut laskemaan niitä kustannuksia, joita kauppiaalle, hotellille tai kylpylälle on siihen mennessä ehtinyt jo aiheutua, suunnittelusta, rakentamisesta, sähköstä, lämmöstä, palkoista sivukuluineen, tavaran hankinnasta, varastoinnista, kalustosta, kylmäkoneistosta, näytteillepanosta, mainonnasta, alv:sta ynnä ynnä muusta. Lisäksi koko turismia vastaanottavan ympäristön on joka suhteessa oltava hyvännäköinen, vieraanvarainen, kielitaitoinen, palvelualtis ja nykyaikainen. Miten tärkeä, rajalla veroista vielä hyvitystä saava, venäläinen turismi lopulta kunnan kassalle on? Tiestön kunnosta ei tässä yhteydessä kannata puhua. Tiedetään, että jo valmistautuminen ja uskominen turismiin synnyttävät työpaikkoja ja kunnalle verorahoja. Vastavuoroisesti kunnan on pakko kiinnittää verorahaa kunnalliseen tekniikkaan, tonttiin, hoitaa kunn...

Samaan aikaan, kun yhtä oman historiamme mahtavimmista linnoitusluomusta - kenraali Aleksandr Suvorovin suunnittelemaa Kyminlinnaa - järjestelmällisesti ruvettiin repimään irti julkisuudesta, media alkoi korostaa keskikaupungin sijaintia asutuksen äärilaidalla. Pitkään harmaana matkailun kaupunkina tunnettu Kotka rupesi luomaan kuvaa, jossa venäläisten turistien kantama kaupunkimme välkkyi vähintäänkin kirkkaana.  Kaupunkia lähes sata vuotta hallinnut johto ratkesi nyt hurraamaan. Kehitettiin visioita koko maailman matkailumagneetiksi ja niiden tulevista kävijämääristä kirjoitettiin ihastelevia lukuja. Toisin kävi. Nyt ovat autoruuhkat, kaiken kaikkiaan 60 miljoonaa maksaneen Vellamon parkkipaikalla huvenneet ja jättimäinen vuositappio muhii ja kumuloituu vuosi vuodelta. Erillisillä pikkunäyttelyillä yritetään vuotoja tilkitä. Tappion suuruus hirvittää. Mitä reilusti yli 100 miljoonalla eurolla uutta velkaa, minkä kaupungin hallinto uskomaansa "elävään kaupunkikeskustaan...

Venäläisten odotus moottoritie E18:n valmistumisen johdosta on päässyt mielikuvituksellisiin mittoihin. Kaikki haluavat päästä yhtäaikaa kuvittelemansa rikkauden herraksi. Helpointa ja halvinta näyttää olevan lukemattomien kauppakeskusten rakentaminen. "Kauppakeskuksia kuin kilometritolppia". Osuva ja samalla karmaiseva otsikko paikallisessa sanomalehdessä. Venäläisistä kyllä löytyy liikkeelle panevaa potentiaalia, mutta löytyykö kauppakeskuksia kaavoittavista kunnista nykyaikaista ja taloudellisen tilanteen huomioon ottavaa ajattelua? Venäläisten jano Suomeen tuskin on sammumaton ja houkuttelua muihinkin suuntiin riittää. Eikä jokainen venäläinen jätä kauppiaalle puhtaaksi 200 euroa, niin kuin liian moni päättäjä kuvittelee. Kyseessä on pelkkä kieliopillinen, ei laskennallinen, tulkintaerehdys. Jos liian kalliin kauppapaikan rakentaa, ollaan pakon edessä. Eihän täässä näin pitänyt käydä. Eivät kaikki veturit ainoastaan vedä, ne myös työntävät. Valmiit kauppakeskukse...

Kaupunginjohtaja täytyy vaihtaa. Siihen voi pakottaa esimerkiksi valtio. Kaupunginjohtaja joutuu näin, yhtenä niiden kahdessadan muun kaupungin- ja kunnanjohtajan joukossa, jättämään  nykyisen asemansa ja virkansa. Jos ja kun valtiovallan kaikki keskittämiset toteutuvat. Ei hän tyhjän päälle putoa, niin kuin on käynyt monelle muulle. Kehityksestä ja keskityksestä syntyy tietysti kova meteli. Ei kenenkään ole helppo pudota korkealta. Kotkalla ei täällä hetkellä ole pitävää kokonaistavoitetta. Ei myöskään siihen yhteyteen julkistettuja keinoja, joilla ennustettu tavoite saavutetaan. Luotonantaja kyllä vaatii tavoitetta ja tulosta. Erilaisia yksityiskohtia yritetään kyllä hiivittää valtuustolle. Sellainen on esimerkiksi Carean velanotto maksuvastuun peittämiseksi. Saako KOKS laskuttaa lain edellyttämällä tavalla, vai lykätäänkö poliitikoille vastuu potilaiden hoitotavasta?  Myös suunnitelma Hamina-Kotkan koulukiinteistöyhtiöstä sisältää mahdollisuuksia kikkailla ja samal...