Siirry pääsisältöön

Mistä seuraavat 100 miljoonaa "elävälle kaupunkikeskustalle"


Kotka sai 17.2.2010 keskustapalkinnon esimerkillisestä uudistuksesta haastavassa toimintaympäristössä. Kotka voitti palkinnon 50-kohtaisen vertailutaulukon perusteella. "Lukuisat tapahtumat hyödyntävät Kauppatoria. Meripäivät on Suomen suurin kaupunkitapahtuma 250 000 (!) vieraineen".

Näin perusteli palkintoraadin puheenjohtaja valintaa: "Merikaupunki Kotka luovuttaa nyt maailmalle luovuutta. Suomen Puuvenekeskus ja Veistospuisto tuovat väkeä Kotkansaarelle ja siten myös kaupalliseen ydinkeskustaan. Kaikki Kotkan markkinointiesitteet ovat upeita. Monimuotoisen Kotkan luova ja aktiivinen kehittäminen jatkuu ja kantaa kauas tulevaisuuteen.

Tässä otteita kaupungin omista perusteluista: "Keskustaan on tehty satsauksia jo 100 miljoonalla eurolla ja saatu siitä (keskustasta) meren ympäröimä ja puistojen ryydittämä kaupunginosa. Merikeskus Vellamo on kuin rantautunut Lentävä Hollantilainen. Eivätpä entisajan merimiehet uskoisi nyt silmiään laskeutuessaan puolilta öin alas Kairon portaita."

Noista kunnian päivistä maailma on kokolailla muuttunut. Kaupunki on syönyt ja pyrkii edelleen syömään aikaisempina päivinä tienaamansa pääomaa. On likviditettikriisi, kannattavuusongelmia, palveluorganisaatiossa vilisee johtajia, koordinaattoreita, tiedotus- ja muita päälliköitä, assistenttejä; ja suunnittelupalavereita on niin paljon, ettei ehdi suunnitella.

Tuleva talousarvio kiinnostaa kansalaisia. Löytyvätkö sieltä kaikki jo nyt tiedossa olevat maksuvastuut, vai jatkuuko entinen linja, joka seuraavana tilivuonna purkautuu taas kerran yllättävinä menoina. Apulaisoikeuskansleri on antanut viime viikolla Turulle varoituksen julkisuuteen kuuluvien sopimusten ja muiden asioiden peittelystä. Tällaista opastusta Kotkalla ei ole varaa saada.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean