Siirry pääsisältöön

"Miksi ajaisimme Ladalla, kun voimme ostaa ison Mercedeksen

  Uusimman virallisen museotilaston mukaan Merikeskus Vellamolla oli 2010 omatoimista tuottoa yhteensä 171 348 euroa. Se jakautui pääsymaksutuloihin 127 942 euroa, muistoesine- ja erilaisiin palvelutuloihin 43 406 euroa. Pääsymaksun oli vuoden aikana suorittanut  n. 31 500 kävijää. Pääsymaksun keskiarvoksi tulee näin laskien 5,43 euroa.

Ilmaiskävijät jätetään tässä laskelmien ulkopuolelle, koska he eivät museon tuottoon suoranaisesti vaikuta. Heille kuuluu ilman maksua nautinto tilojen laadusta, esineistöstä ja palveluista. Merikeskus Vellamo tekee Kotkalle suoraa tappiota, johon mukaan on laskettu valtion maksamat tuet, museon hallinnon ja kiinteistönhoidon menot, vuosipoistot ja keskimäärin 4 %:n pääomakulut, kaikki yhdessä min. 3,5 miljoonaa euroa.

Jakakaa mainittu tappioluku maksaneidenlipun hinnalla 5,43 euroa. Saatte vuositappion peittymään vasta, jos ja kun museokeskuksessa kävisi vuosittain 644 567 (!) lippunsa maksavaa vierailijaa. Nyt heitä käy siis 31500. Mikäli nykyinen vuositappio jaetaan pääsymaksun suorittaneella kävijämäärällä, tänään Kotka ojentaa jokaiselle vierailijalle laahjaksi 111 euroa ja valtio siihen päälle 47 euroa. Eikä tässä ole vielä kaikki.

Vuotuinen tappio nimittäin kumuloituu, koska kaupunki maksaa "ylpeytensä" toistuvaa tappiotaan silkalla velalla. Syntyy loputon kierre. Tulisiko Kotka toimeen ilman Vellamoa ja koko Kulttuurisataman rahannielua ja olisiko tappiomiljoonien alati kohoava kasalla hyödyllisempää käyttöä jollakin muulla toimialalla?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...