Siirry pääsisältöön

"Miksi ajaisimme Ladalla, kun voimme ostaa ison Mercedeksen

  Uusimman virallisen museotilaston mukaan Merikeskus Vellamolla oli 2010 omatoimista tuottoa yhteensä 171 348 euroa. Se jakautui pääsymaksutuloihin 127 942 euroa, muistoesine- ja erilaisiin palvelutuloihin 43 406 euroa. Pääsymaksun oli vuoden aikana suorittanut  n. 31 500 kävijää. Pääsymaksun keskiarvoksi tulee näin laskien 5,43 euroa.

Ilmaiskävijät jätetään tässä laskelmien ulkopuolelle, koska he eivät museon tuottoon suoranaisesti vaikuta. Heille kuuluu ilman maksua nautinto tilojen laadusta, esineistöstä ja palveluista. Merikeskus Vellamo tekee Kotkalle suoraa tappiota, johon mukaan on laskettu valtion maksamat tuet, museon hallinnon ja kiinteistönhoidon menot, vuosipoistot ja keskimäärin 4 %:n pääomakulut, kaikki yhdessä min. 3,5 miljoonaa euroa.

Jakakaa mainittu tappioluku maksaneidenlipun hinnalla 5,43 euroa. Saatte vuositappion peittymään vasta, jos ja kun museokeskuksessa kävisi vuosittain 644 567 (!) lippunsa maksavaa vierailijaa. Nyt heitä käy siis 31500. Mikäli nykyinen vuositappio jaetaan pääsymaksun suorittaneella kävijämäärällä, tänään Kotka ojentaa jokaiselle vierailijalle laahjaksi 111 euroa ja valtio siihen päälle 47 euroa. Eikä tässä ole vielä kaikki.

Vuotuinen tappio nimittäin kumuloituu, koska kaupunki maksaa "ylpeytensä" toistuvaa tappiotaan silkalla velalla. Syntyy loputon kierre. Tulisiko Kotka toimeen ilman Vellamoa ja koko Kulttuurisataman rahannielua ja olisiko tappiomiljoonien alati kohoava kasalla hyödyllisempää käyttöä jollakin muulla toimialalla?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…