Valtakunnan politiikassa risteilee näinä päivinä hyvinkin ristiriitaisia arvioita hyödyistä ja haitoista, kun peräti satoja kuntia patistetaan yhteen ja keskittämään toimintojaan. Yhteisenä tavoitteena kuitenkin kaikissa se, että yleistynyt talousahdinko näillä järjestelyillä lievittyisi ja samanaikaisesti palvelut paranisivat. Varmuutta siihen ainakaan lähivuosina ei kuitenkaan ole.
Pohtimista tulee aiheuttamaan, millaisia ominaisuuksia johtamisen isäntäkunniksi ilmoittautuneilla tulee olla. Kaikki kunnat eivät valitettavasti voi päästä korkeimmalle korokkeelle. Valinnan ensimmäiseksi vaatimukseksi kun työntyy kyky hallinnoida palveluita erilaisissa olosuhteissa ja samanaikaisesti menestyksellä hoitaa monivivahteisia talouskokonaisuuksia.
Ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi otetaan isäntäkunnaksi pyrkivän velat. Jo se kirkastaa isäntäkunnaksi pyrkivän ulkoista kuvaa niille, joita yhdistäminen tulisi koskemaan. Kuntakeskustan maantieteellinen sijainti ja vetovoima ovat yhdistyneen kunnan yhteiselle väestölle ykkösasioita. Tältä pohjalta koko palvelupaletti arvioidaan ja keskustelua yksityiskohdista varmasti riittää.
Liikkuminen laajentuvan kunnan sisällä ja liikkumiseen liittyvä varojen kuluminen tulevat tarkkojen laskelmien kohteiksi. Kaikkea kun ei voida vielä lähivuosinakaan sähköisesti hoitaa. Seudullisten liikennereittien jatkuvaan suunnitteluun ja tehostamiseen täytyy löytyä aktiviteettia. Kysymystä, miten valtiolta saatavat porkkanarahat seudullisesti jyvitetään, ei varmasti unohdeta.
Uudet sosiaaliset tiedon lähteet, kuten nämä blogikirjoitukset, pyrkivät yhdessä vanhempien tiedotusvälineiden kanssa tuomaan esiin ja keskusteluun kuntien kuumimpia asioita, kaikkein kipeimmät mukaan ottaen. Tänään kärkeen asettuvat kuntavaalit. Kansalaiskyselyiden perusteella odotettavissa on nykyisiä kuntarakenteita mullistavia muutoksia. Kysykää, kirjoittakaa ja keskustelkaa.
Kommentit