Siirry pääsisältöön

Kuntaliitksen edellytys on luja luottamuspääoma

   Valtakunnan politiikassa risteilee näinä päivinä hyvinkin ristiriitaisia arvioita hyödyistä ja haitoista, kun peräti satoja kuntia patistetaan yhteen ja keskittämään toimintojaan. Yhteisenä tavoitteena kuitenkin kaikissa se, että yleistynyt talousahdinko näillä järjestelyillä lievittyisi ja samanaikaisesti palvelut paranisivat. Varmuutta siihen ainakaan lähivuosina ei kuitenkaan ole.

Pohtimista tulee aiheuttamaan, millaisia ominaisuuksia johtamisen isäntäkunniksi ilmoittautuneilla tulee olla. Kaikki kunnat eivät valitettavasti voi päästä korkeimmalle korokkeelle. Valinnan ensimmäiseksi vaatimukseksi kun työntyy kyky hallinnoida palveluita erilaisissa olosuhteissa ja samanaikaisesti menestyksellä hoitaa monivivahteisia talouskokonaisuuksia.

Ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi otetaan isäntäkunnaksi pyrkivän velat. Jo se kirkastaa isäntäkunnaksi pyrkivän ulkoista kuvaa niille, joita yhdistäminen tulisi koskemaan. Kuntakeskustan maantieteellinen sijainti ja vetovoima ovat yhdistyneen kunnan yhteiselle väestölle ykkösasioita. Tältä pohjalta koko palvelupaletti arvioidaan ja keskustelua yksityiskohdista varmasti riittää.

Liikkuminen laajentuvan kunnan sisällä ja liikkumiseen liittyvä varojen kuluminen tulevat tarkkojen laskelmien kohteiksi. Kaikkea kun ei voida vielä lähivuosinakaan sähköisesti hoitaa. Seudullisten liikennereittien jatkuvaan suunnitteluun ja tehostamiseen täytyy löytyä aktiviteettia. Kysymystä, miten valtiolta saatavat porkkanarahat seudullisesti jyvitetään, ei varmasti unohdeta.

Uudet sosiaaliset tiedon lähteet, kuten nämä blogikirjoitukset, pyrkivät yhdessä vanhempien tiedotusvälineiden kanssa tuomaan esiin ja keskusteluun kuntien kuumimpia asioita, kaikkein kipeimmät mukaan ottaen. Tänään kärkeen asettuvat kuntavaalit. Kansalaiskyselyiden perusteella odotettavissa on nykyisiä kuntarakenteita mullistavia muutoksia. Kysykää, kirjoittakaa ja keskustelkaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K…