Siirry pääsisältöön

Pitkä varjo

  Aina kun rakkaassa kaupungissamme kuntavaalit lähestyvät, melkein poikkeuksetta muutamaa viikkoa ennen pulpahtaa pintaan puhetta "kanjonin kattamisesta". Asiasta sekä puhutaan että kirjoitetaan vaikka vallan haltijat eivät vakavissaan itsekään usko voivansa tehdä jotain, sinänsä monien nyökyttelemälle hankkeelle.

Koska kansalaiset toisaalta osaavat unohtaa melko pian kaiken, mitä poliitikot vaalien alla lupaavat, siksi samaa ideaa voidaan huoletta lämmittää taas uudelleen ja uudelleen neljän vuoden välein. Politiikkaan toki kuuluu pitää puheita ja ojennella toreilla esitteitä. Niissä värikkäät havainnekuvat vahvistetuina poliitikon vakuuttavin sanankääntein, saavat silloin tällöin kerätyksi jonkun herkkäuskoisen äänen omalle numerolleen.

 Tällä kerralla kanjonin kattamisen tekee poikkeuksellisen jännittäväksi se, että hankkeen mainostajana esiintyy itse kaupunginjohtaja, joka tähän asti on ollut kiinnostunut paksuin setelitukoin rakentamaan vain pienempää puolta kaupungistamme. Mutta pelkän moottoritieaukon peittäminen tähän asti "väärässä" kaupunginosassa ei riitä, sillä pelkällä betonikatteella ei saa riipaistua kunnon hintaa rakennuspääomalle..

Mutta tämänvuotinen kanjonin kattaminen, taas kuntavaalien alla, sisältääkin jotain uutta. Uutiselle antaa kieltämättä tuoreita vivahteita tieto, että rahoituspääoma onkin kotoisin Venäjältä, ja että kanjonin kate alkaisi kantaa päällään uutta kauppakeskusta. Kaupan tulo mukaan hankkeeseen kertoo ensikädessä laajalti heränneestä uskosta venäläisturistien maagiseen ostovoimaan. Kaupan piireissä puhutaan jo nollasummapelistä. Torilla porisee jo väittely siitä, mihin kaupan asiakkaiden ajoneuvot ohjataan.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...