Siirry pääsisältöön

Kansalaisten yhteistyöhalukkuudesta paljon on kiinni

Yhteiskunnallisella pääomalla tarkoitetaan kansalaisten ja kaupungin yhteisiä voimavaroja, sekä henkisiä että aineellisia. Yhteiskunnallista toimintavarakkuutta syntyy vain, jos ihmisillä on luja luottamus siihen, mitä kuntayhteisö palvelutoiminnallaan luo. Julkiset kannanotot kertovat, että Kotkassa luottamus kaupungin hallintoon on painumassa huolestuttavalle tasolle.

Luottamusta syö, kun kaupunki kaikissa ratkaisuissaan ensisijaisesti ajattelee omaa kassaansa ja vain muodollisesti sitä, mita kaikkea olostaan maksajat, kaupunkilaiset, joutuvat kukkaroistaan kaivamaan. Tämän päivän sairaalaselvityksiä on pääosin tehty ahdingossa toimivan kunnan näkökulmasta käsin. Kuuluisaa " yhteen hiileen puhaltamista" saatetaan silloin jäädä kaipaamaan.

Keskussairaalamme remontista on nyt nyt saatu aikaan tarpeellinen päätös, välttämätön ensi askel monivuotisen korjaustyön aloittamiseksi. Remontissa tarvittavan käyttöpääoman rahoitus sen sijaan on auki. Samoin puuttuvat molempia vaihtoehtoja arvioinelta konsulteilta laskelmat siitä, paljonko potilaiden matkakulut keskitetyssä palvelussa muuttuvat ja mihin suuntaan.

Laskelmaksi muuttuvista matkakuluista riittää pelkistys. Hoitoon hakeutuvan kansalaisen ajomatka pidentyy keskiarvoisesti, tehtiin se millä kulkuvälineellä tahansa, noin 2,5 km sivu, eli yhteensä 5,0 km. Usein potilas tarvitsee vierelleen saattajan, joka omalla kustannuksellaan joutuu ottamaan aikaa työpaikastaan, ja siitäkin erilaisia menetyksiä saattaa syntyä.

Vaikka vain pääasialliset kustannukset potilaskäynnistä otetaan huomioon ja matkan kustannuskertoimena vielä lievennetysti, käytetään 0,40 e/km., lähestytään potilaskuluissa summaa, joka pitkälti kumoaa sen vuosittaisen hyödyn, joka keskittämisestä ehkä ollaan saamassa. Mikäli menetykset työpaikoilla vielä mukaan, saatetaan mennä jo tappion puolelle. Tämän laskelman kaupunkilaiset haluavat nähdä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...