Siirry pääsisältöön

Kansalaisten yhteistyöhalukkuudesta paljon on kiinni

Yhteiskunnallisella pääomalla tarkoitetaan kansalaisten ja kaupungin yhteisiä voimavaroja, sekä henkisiä että aineellisia. Yhteiskunnallista toimintavarakkuutta syntyy vain, jos ihmisillä on luja luottamus siihen, mitä kuntayhteisö palvelutoiminnallaan luo. Julkiset kannanotot kertovat, että Kotkassa luottamus kaupungin hallintoon on painumassa huolestuttavalle tasolle.

Luottamusta syö, kun kaupunki kaikissa ratkaisuissaan ensisijaisesti ajattelee omaa kassaansa ja vain muodollisesti sitä, mita kaikkea olostaan maksajat, kaupunkilaiset, joutuvat kukkaroistaan kaivamaan. Tämän päivän sairaalaselvityksiä on pääosin tehty ahdingossa toimivan kunnan näkökulmasta käsin. Kuuluisaa " yhteen hiileen puhaltamista" saatetaan silloin jäädä kaipaamaan.

Keskussairaalamme remontista on nyt nyt saatu aikaan tarpeellinen päätös, välttämätön ensi askel monivuotisen korjaustyön aloittamiseksi. Remontissa tarvittavan käyttöpääoman rahoitus sen sijaan on auki. Samoin puuttuvat molempia vaihtoehtoja arvioinelta konsulteilta laskelmat siitä, paljonko potilaiden matkakulut keskitetyssä palvelussa muuttuvat ja mihin suuntaan.

Laskelmaksi muuttuvista matkakuluista riittää pelkistys. Hoitoon hakeutuvan kansalaisen ajomatka pidentyy keskiarvoisesti, tehtiin se millä kulkuvälineellä tahansa, noin 2,5 km sivu, eli yhteensä 5,0 km. Usein potilas tarvitsee vierelleen saattajan, joka omalla kustannuksellaan joutuu ottamaan aikaa työpaikastaan, ja siitäkin erilaisia menetyksiä saattaa syntyä.

Vaikka vain pääasialliset kustannukset potilaskäynnistä otetaan huomioon ja matkan kustannuskertoimena vielä lievennetysti, käytetään 0,40 e/km., lähestytään potilaskuluissa summaa, joka pitkälti kumoaa sen vuosittaisen hyödyn, joka keskittämisestä ehkä ollaan saamassa. Mikäli menetykset työpaikoilla vielä mukaan, saatetaan mennä jo tappion puolelle. Tämän laskelman kaupunkilaiset haluavat nähdä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean