Siirry pääsisältöön

Kansalaisten yhteistyöhalukkuudesta paljon on kiinni

Yhteiskunnallisella pääomalla tarkoitetaan kansalaisten ja kaupungin yhteisiä voimavaroja, sekä henkisiä että aineellisia. Yhteiskunnallista toimintavarakkuutta syntyy vain, jos ihmisillä on luja luottamus siihen, mitä kuntayhteisö palvelutoiminnallaan luo. Julkiset kannanotot kertovat, että Kotkassa luottamus kaupungin hallintoon on painumassa huolestuttavalle tasolle.

Luottamusta syö, kun kaupunki kaikissa ratkaisuissaan ensisijaisesti ajattelee omaa kassaansa ja vain muodollisesti sitä, mita kaikkea olostaan maksajat, kaupunkilaiset, joutuvat kukkaroistaan kaivamaan. Tämän päivän sairaalaselvityksiä on pääosin tehty ahdingossa toimivan kunnan näkökulmasta käsin. Kuuluisaa " yhteen hiileen puhaltamista" saatetaan silloin jäädä kaipaamaan.

Keskussairaalamme remontista on nyt nyt saatu aikaan tarpeellinen päätös, välttämätön ensi askel monivuotisen korjaustyön aloittamiseksi. Remontissa tarvittavan käyttöpääoman rahoitus sen sijaan on auki. Samoin puuttuvat molempia vaihtoehtoja arvioinelta konsulteilta laskelmat siitä, paljonko potilaiden matkakulut keskitetyssä palvelussa muuttuvat ja mihin suuntaan.

Laskelmaksi muuttuvista matkakuluista riittää pelkistys. Hoitoon hakeutuvan kansalaisen ajomatka pidentyy keskiarvoisesti, tehtiin se millä kulkuvälineellä tahansa, noin 2,5 km sivu, eli yhteensä 5,0 km. Usein potilas tarvitsee vierelleen saattajan, joka omalla kustannuksellaan joutuu ottamaan aikaa työpaikastaan, ja siitäkin erilaisia menetyksiä saattaa syntyä.

Vaikka vain pääasialliset kustannukset potilaskäynnistä otetaan huomioon ja matkan kustannuskertoimena vielä lievennetysti, käytetään 0,40 e/km., lähestytään potilaskuluissa summaa, joka pitkälti kumoaa sen vuosittaisen hyödyn, joka keskittämisestä ehkä ollaan saamassa. Mikäli menetykset työpaikoilla vielä mukaan, saatetaan mennä jo tappion puolelle. Tämän laskelman kaupunkilaiset haluavat nähdä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...