Kun kunnallinen valta on vuosikymmenien ajan Kotkassa ollut saman, vaaleissa voittaneen puolueen ja sitä uskollisesti tukeneen ryhmän käsissä, on eriävien mielipiteiden saaminen kehittämisen vaihtoehdoiksi ollut vaikeaa. Nuorten ja vasta mukaan tulleiden kohdalla jopa mahdotonta. Kuitenkin kunnallisessa kehittämisessä suurin haaste on kannustaa ihmisiä esittämään juuri erilaisia näkökulmia.
Kun Kotkansaaripuolue (Sd + osittain kok.) ei ole halunnut kuulla erilaista ajattelua, seurauksena paikallisessa kehityksessä on käsijarru ollut raskaasti päällä. Demokraattisesti valittuun diktatuuriin on liittynyt talousarviosokeus. Liian helppoa on syytellä outoja olosuhteiden käänteitä ja puolustella omaa heikkoa menestystä taistelussa niitä vastaan. Aseet puolustautumiseen kun on pudotettu käsistä.
Kun vanhan elinkeinorakenteen aikanaan luoma "iso pussi" on tyhjä ja menneiden vuosien megavirheet kahlehtivat. Kaupungin kassaa pitävät kohta yllä vain kotkalaisten raskaasti verotettavat kukkarot ja valtio. Silloin tarvitaan johtoon voimia, jotka ensin mobilisoivat ja sitten suuntaavat kaupungin koko ajattelevan ytimen yhteisiin tavoittesiin
Taisteleviksi voimiksi tulevat uudet, entisiä paremmin koulutetut ja talouteen lisää koulutettavat valtuustoryhmät. Heille tulevaisuus ojentaa kättä. Uusi moottoritie ohjaa väkeä miljoonakaupunki Pietarista uteliaina tutustumaan Pohjolan kansakuntiin ja heidän kulttuuriinsa. Kahvila sinne, ruokapuoti tänne, olisi jäniksen käpäläksi vikkelä konsti, mutta pääomien liikuttajiksi hyvistäkään lisukkeista ei ole.
Tunnustan, että tämän kirjoituksen olen pienin ajankohtaistuiksin lainannut vuonna 2001 painetusta kirjastani Minun Kotkani, erilainen.
Kommentit