Viime päivien synkät talousluvut ovat yllättäneet monet kotkalaiset. Toimintakate miinuksella, työttömyys oman kehitysyhtiön jatkuvista saavutuksista huolimatta valtakunnan huippua, eikä veronmaksajien raskasta vyönkiristystä enää voida lykätä. Kaupungin omaisuutta yritetään myydä, mutta ilman motivaatiorahaa sekään ei näytä onnistuvan.
Harvassa ovat ne henkilöt, jotka syvemmin ovat pohtineet, mikä tässä kaikessa eniten on mennyt pieleen. Ihan viime aikoja lukuun ottamatta mediakaan ei ole oikein syvälliseen pohdiskeluun rohkaistunut. Jopa Kymenlaakson keskussairaalan remontissa eri ratkaisujen vaihtoehdot ovat jähmettyneet inttämisen tasoille. Onneksi remontin alkamisesta on jo olemassa omistajakuntien päätös.
"Elävää kaupunkikeskustaa" harva enää mainitsee. Noin kymmenen vuotta sitten visioita säihkynyt kaupunginjohtaja päästi kultaisen "Kotkan lentoon". Lintua on kultajyvillä ruokittu ja visioilla lennätetty. Seteleitä on kuplivassa agendassa palanut jo runsaasti yli 100 miljoonaa! Tänään kysymys siitä, mitä sillä rahalla on saatu, on hyvinkin paikallaan.
Eikö nyt olisi syytä alkaa koko kehityskeskustelu ihan toisesta päästä? Lähdettäisiin mieluummin siitä, miten paljon turisteja Kotkansaarelle tarvitaan, jotta heidän ostoksensa, majoituksensa ja museokäyntinsä alkaisivat tuottaa takaisin matkailuun sijoitettuja varoja kaupungin kassaan. Parkkipaikkojen riittävyys niin valtavalle joukolle olisi sitten eri ongelma. Niiden loihtimiseen Meripäivät olisi oiva konsultti.
Kommentit