Siirry pääsisältöön

Kulttuurisataman hullut päivät

Hyvien ystävienkin kesken saattaa käydä niin, että vaikka monessa ollaan samaa mieltä, joskus ajatukset karkaavat täysin eri suuntiin. Niin on käynyt kulttuurisen Kantasataman jatkosuunnitelmissa. Paikallisen sanomalehden pääkirjoituksesta löytyy nimittäin ajatuksia, joihin millään ei kykene yhtymään. 

"Kun raha ei kelpaa". Kyse on siis Ankkurin kaupasta. Raha on kaupungillemme kyllä kelvannut liiankin hyvin, nimittäin velkaraha, mutta joskus on pakko havahtua. Tehköön se sitten miten kipeää tahansa. Sanomalehden pääkirjoitus lataa eteemme näkymiä, jotka toteutuisivat vain sillä ehdolla, että heti välittömästi tehdään kauppa kyseisestä rakennuksesta. Herättää pelkoja..

Selväähän on, että Kotka tarvitsee kuumeisesti rahaa, mutta taustalta löytynee muutakin. Nyt, ilman kunnollista harkinta-aikaa, pitäisi heti ja tässä paikassa nimittäin samalla antaa lupa varsinaisen rahasyöppömme, Kulttuurisataman jatkolle. Entiseen syöverimalliin. Sieltä kun rahaa tulopuolelle ei näy edes horisontissa. Palataan tuonnempana tähän aiheeseen.

"Ei pidä kieltäytyä Ankkurin ostosta, jos vaaleissa uusiutuva kaupunginhallitus, kunnolla sitä harkittuaan, on vielä kaupan kannalla". Nyt on vain entistä tarkemmin kyettävä arvioimaan, millaista "uutta elinvoimaa" ja vastuita, remontin jälkeinen elämä rakennuksessa kaupungille toisi. Tulevaisuuden muhkeilla tonttituloilla, joita kirjoittaja jo käsissään pitää, on toteutumiselleen ajallisia, ja vähän muitakin esteitä.

Uusi kaupunginhallitus, joka joutuu vastaamaan kaupan kaikista jälkivaikutuksista, varmasti osaa hahmottaa itselleen oikein "kansalaistoiminnan tukikohdan" ja sen toimintaa vastaavat tarpeet. Kotkan kireä rahatilanne ei voi olla näin tiukasti kiinni mistään äkkiratkaisusta. Kaupunginhallitus, kuten uusi valtuustokin havainnevat, että E18 -moottoritie todella tuo uutta elinvoimaa, mutta investointien tarpeetkin sinne kasvavat. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …