Siirry pääsisältöön

Kulttuurisataman hullut päivät

Hyvien ystävienkin kesken saattaa käydä niin, että vaikka monessa ollaan samaa mieltä, joskus ajatukset karkaavat täysin eri suuntiin. Niin on käynyt kulttuurisen Kantasataman jatkosuunnitelmissa. Paikallisen sanomalehden pääkirjoituksesta löytyy nimittäin ajatuksia, joihin millään ei kykene yhtymään. 

"Kun raha ei kelpaa". Kyse on siis Ankkurin kaupasta. Raha on kaupungillemme kyllä kelvannut liiankin hyvin, nimittäin velkaraha, mutta joskus on pakko havahtua. Tehköön se sitten miten kipeää tahansa. Sanomalehden pääkirjoitus lataa eteemme näkymiä, jotka toteutuisivat vain sillä ehdolla, että heti välittömästi tehdään kauppa kyseisestä rakennuksesta. Herättää pelkoja..

Selväähän on, että Kotka tarvitsee kuumeisesti rahaa, mutta taustalta löytynee muutakin. Nyt, ilman kunnollista harkinta-aikaa, pitäisi heti ja tässä paikassa nimittäin samalla antaa lupa varsinaisen rahasyöppömme, Kulttuurisataman jatkolle. Entiseen syöverimalliin. Sieltä kun rahaa tulopuolelle ei näy edes horisontissa. Palataan tuonnempana tähän aiheeseen.

"Ei pidä kieltäytyä Ankkurin ostosta, jos vaaleissa uusiutuva kaupunginhallitus, kunnolla sitä harkittuaan, on vielä kaupan kannalla". Nyt on vain entistä tarkemmin kyettävä arvioimaan, millaista "uutta elinvoimaa" ja vastuita, remontin jälkeinen elämä rakennuksessa kaupungille toisi. Tulevaisuuden muhkeilla tonttituloilla, joita kirjoittaja jo käsissään pitää, on toteutumiselleen ajallisia, ja vähän muitakin esteitä.

Uusi kaupunginhallitus, joka joutuu vastaamaan kaupan kaikista jälkivaikutuksista, varmasti osaa hahmottaa itselleen oikein "kansalaistoiminnan tukikohdan" ja sen toimintaa vastaavat tarpeet. Kotkan kireä rahatilanne ei voi olla näin tiukasti kiinni mistään äkkiratkaisusta. Kaupunginhallitus, kuten uusi valtuustokin havainnevat, että E18 -moottoritie todella tuo uutta elinvoimaa, mutta investointien tarpeetkin sinne kasvavat. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...