Siirry pääsisältöön

Paljasjalkainen

Kuvannollinen näkemys samalla paikkakunnalla syntyneestä on yleisesti paljasjalkainen. Näin myös jokainen Kymissä aikanaan syntynyt on kotkalainen. Ensin muuttui maalaiskunta Karhulan kauppalaksi. Sitten katseli saarikaupunki suurten konepajojen Karhulaa halajavin katsein. Mustaihoisia jo aikaisessa vaiheessa kohdannut satamakaupunki tahtoi nimeensä lisää teollista leimaa. Se liitti, oman ministerinsä voimin, Karhulan Kotkaan (1977).

Onnistuiko naapurikuntien yhdistäminen, siitä riittää erimielisiä tulkintoja vielä pitkään. Nyt katsoo Kotka tarpeelliseksi jälleen hakea ulkonäköönsä todella isoa muutosta. Taaskin satama halutaan jättää taka-alalle. Korkealle kohoavaa kaupallisuutta halutaan nyt korostaa. Sitä on kaavailtu niin järeäksi, että arvellaan kaupungin tarvitsevan jopa uuden ulkoisen tunnuksen. Muutos tulisi järisyttämään nykyistä kaupungin rakennetta, niin liike-elämää, kulttuuria kuin hallintoa.

Kotkan kaupunginjohtaja on jäämässä eläkkeelle. Kaupunkilaiset ja hallintoväki seisovat nyt jo varpaillaan odottaen uuden valintaa. Sukupuolikysymys on ponnahtanut esille. Tilastollisesti on helppoa todistaa, että naiset ovat jo enemmistönä yliopistoissa ja että naisia pitäisi enemmän kokeilla johtajina. Mutta tuleeko heidän hakemuksiaan? Pörssiyhtiössäkin kehitys laahaa joittenkin mielestä perässä. Kokeillaanko Kotkassa, senkin aika näyttää.

Mitä valintaan kykenevä hallintoväki löytää ratkaisuksi taas muuttumaan haluavassa Kotkassa, jossa uusia tavoitteita on vaikka mihin mittaan. Suuunnistusvirheet ovat todella mahdollisia. Vastuu painaa erikoisella tavalla nimenomaan kaupunginvaltuustoa, joka sattuu olemaan uusi ja juuri työhönsä paneutumassa. Valintaryhmää taas kaivataan. Kuka siihen uskaltaa, kun edellistä on niin arvosteltu. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ratkaisuiksi tarvitaan nyt kultamunia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...