Siirry pääsisältöön

Vanhemmuus

Nuorin tyttäremme kolmesta, Kölnissä vakituisesti asuva, kävi saksalaisen aviomiehensä kanssa lomamatkalla Karhulassa. Hän oli kiitollinen niistä pienistä, mutta tärkeistä elämän yksityiskohdista, joita hän joskus oli oppinut perheeltään. Hän ei koskaan lähtenyt tennareissa metsään, kumisaappaissa aina. Oppi soutamaan, melomaan, kalastamaan. Osasi eroittaa sienistä kolme tärkeintä.Tiesi, että tuulella puuvenettä ei käytetty. Poimi marjoja. Hämmästyimme, jatkoa seurasi.

Oppi uimaan. Hyppäsi laiturilta. Sukeltasi vain syvässä vedessä. Laittoi tulen saunan uuniin. Heittämään hikiveden kiville. Kalasti ongella. Veti nuottaa. Souti verkkoja. Leipoi pullaa. Teki voileipiä. Suojeli eläimiä. Rakasti luontoa. Maalasi seiniä. Teki pannulappuja. Suomusti ahvenia. Löysi langoista eri yhdistelmiä. Huiski hyttysiä. Katseli auringon laskua. Käpertyi oman peiton alle. Kuori veitsellä appelsiinin. Kaikki aivan tosiarkista, ripottelua.

Luki läksyjä. Oppi ymmärtämään opettajia. Mittasi kahvin väkevyyttä. Sekoitti teehen oikean maitomäärään. Ymmärsi kiellon, veitsen terä voi viiltää. Tajusi pukeutumisen pakkasella. Koki koulukaverit ystävinä, enimmäkseen. Opetteli koirarodut. Arvosti työtä. Toimi siivoojana vapaa-aikana. Irtosi perheestä. Sai oman opiskeluasunnon. Koki päänsärkyä. Teki ensimmäiset havainnot alkoholista. Suoritti yliopistotutkinnon.

Kaikki arkisia, yksinkertaisia, elämässä tarvittavia taitoja. Saanut niitä tässä ja nyt. Kukaan ei neuvoessa ajatellut koko elämän pituutta. Taidot vain saatiin perheen opastuksella. Ne annettiin, koska neuvot olivat sillä hetkellä tarpeen. Vanhemmat opettivat, sisaret ja veli opastivat. Neuvot yleensä oikeita. Ei kyetty parempiin. Kaikki arkisia asioita. Elämässä välttämättömiä. Kiitos perhe. Jatkan elämääni maailmalla niillä monen monilla, tuhansilla opetuksilla, jotka olen kotoani saanut.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…