Siirry pääsisältöön

Suunnitelma

Kunnioitan aina mielipiteitä. Se on näkynyt kaikista kirjoituksistani aikojen saatossa. Kunnioitan, mutta en välttämättä ole aina samaa mieltä. Kirkkaasti olen tietoinen siitä vallasta, joka ikäni karttuessa on vähentynyt olemattomiin. Mielipide ei edusta valtaa. Siksi mielipiteeseen on ikääntyneelläkin oikeus. Kampuksen ja outletin suunnittelu siis jatkukoon. Päätös on tehty kaikkien lakien mukaisesti. Vain vallalla on siis vaikutusta.

Valta saa usein aikaan väristystä. Ainakin silloin, kun riskit ovat mukana pelissä. Nyt hyväksyttyyn suunnitelmaan sisältyy riskejä. Vallankäyttäjät kyllä tietävät ne. Vaikka suunnitelmaan aiotaan rahoittaa kuinka  matalalla profiililla, riskit ovat olemassa. Onhan niitä pakko ottaa, jos aikaisemmasta suunnasta halutaan kovasti poiketa. Nyt Kotka muuttaa suuntaa. Kaupallisuus tulee suuressa kuvassa muuttamaan yhteisön roolia.

Ns. sähkörahojen tulee riittää niin moneen. Ovatko vallan käyttäjät ajatelleet niitä kaupungin kullttuurin muutoksia, joita varmasti seuraa, haluttiin tai ei? Onko kaupungin koululaitos mukana suunnitelmassa? Vajaiksi jääneet putki- ja katukorjaukset? Kaupungin arkkitehtuuri outlet-vierailijoiden suosikkina? Onko kaupunki sateella houkutteleva? Talousalijäämäksi veikataan nyt vajaata 5 miljoonaa. Kaupunginjohtaja puhuu maltillisesta rahojen käytöstä, mutta lopputulos voi muuttua hätkähdyttäväksi.

Toivotaan kuitenkin parasta. Suunnitelmaan sisältyvät epävarmuudet mietityttävät. Saako suunnitelmaan kuuluva Old Port Areenahalli niin paljon vuokraajia kuin on esitetty? Ovatko laskelmat oikeita? Suo siellä, vetelä täällä, huolimatta kuuluisista suunnittelijoista. Mielipiteeni julkaisen, sillä sitä en heti muuta. Kunnioitan kaikkia eriäviä mielipiteitä. Kaikki ovat arvokkaita, omalla tavallaan. Toiset tosin vain arvokkaampia kuin toiset.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean