Siirry pääsisältöön

Sopimus


Mikä olisi Kantasataman rakentamisen kurjin vaihtoehto? Sitä emme veronmaksajana tietenkään toivo. Jos muutaman vuoden kuluttua nuorekkaat pietarilaiset eivät tulekaan tosimittavalla joukolla ostajiksi, seuraa joukko konkursseja. Nimekkäälle kotkalaiselle lakitoimistolle jää toki iso
konkurssipesä hoitoon. Se onkin kaikkein kurjimmassa vaihtoehdossa ainoa kotkalainen menestys. Veronmaksajat voivat vain  manata huonoa onneaan.

Onko kurjin vaihtoehto todella mahdollinen, kotkalainen kysyy. Kaupunginjohtaja työsketelee paineen alla. Jotain täytyy tehdä. Rahaa on, Lindelöf vakuuttaa. Vaikka minkälaisia taseita ja tuloslaskelmia olisi tosiaan näytetty, ei se vielä merkitse, että nämä rahoittajat ovat sijoituspaikkansa valinneet. Jo kymmenkunta vuotta asiaa on vatvottu, eikö jo nyt olisi kotkalaisille julkistettava ne nimet, jotka aikovat vakavissaan Kantasatamaa rakentaa.

Koko hankkeen nokkamiehenä pidetään Comeron Sawyeriä. Onko vakuuttavaa, että mies on jossakin poissa, kun rahoittajien oikeita nimiä halutaan julkisuuteen? Onko ihme, että julkisuudessa vihjaukset rahanpesusta yleistyvät? Onko Sawyer ihan rehellinen? Maankäyttösopimusta on nyt vartioitava sotilaallisella tarkkuudella. Ei saa nukahtaa. Jos Sawyer on tosissaan, käyttääkö kaupungin korkein johto edelleen Cursoria edistämässä suureen loikkaan?

Suuri hanke vaatii täsmällisyyttä ja yhteiskunnallinen projekti mitä suurinta avoimuutta. Miehen vakuutus suunnitteluun käyttämästään kymmenestä miljoonasta eurosta herättää epäilyksiä. Mihin niin suuret rahat on käytetty? Rahaa sieppaavan käden lahjuksiin? Eikö avoimuus vapauttaisi nyt kaikkia Kotkan kaupunginosia hankkeen puolelle. Käsittääkseni sopimukset pysyvät niin kauan vain suunnitelmina, kuin kaikki tiedot ovat avoimesti allekirjoitettuina kaupungin lakihenkilön pöydällä.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…