Siirry pääsisältöön

Sopimus


Mikä olisi Kantasataman rakentamisen kurjin vaihtoehto? Sitä emme veronmaksajana tietenkään toivo. Jos muutaman vuoden kuluttua nuorekkaat pietarilaiset eivät tulekaan tosimittavalla joukolla ostajiksi, seuraa joukko konkursseja. Nimekkäälle kotkalaiselle lakitoimistolle jää toki iso
konkurssipesä hoitoon. Se onkin kaikkein kurjimmassa vaihtoehdossa ainoa kotkalainen menestys. Veronmaksajat voivat vain  manata huonoa onneaan.

Onko kurjin vaihtoehto todella mahdollinen, kotkalainen kysyy. Kaupunginjohtaja työsketelee paineen alla. Jotain täytyy tehdä. Rahaa on, Lindelöf vakuuttaa. Vaikka minkälaisia taseita ja tuloslaskelmia olisi tosiaan näytetty, ei se vielä merkitse, että nämä rahoittajat ovat sijoituspaikkansa valinneet. Jo kymmenkunta vuotta asiaa on vatvottu, eikö jo nyt olisi kotkalaisille julkistettava ne nimet, jotka aikovat vakavissaan Kantasatamaa rakentaa.

Koko hankkeen nokkamiehenä pidetään Comeron Sawyeriä. Onko vakuuttavaa, että mies on jossakin poissa, kun rahoittajien oikeita nimiä halutaan julkisuuteen? Onko ihme, että julkisuudessa vihjaukset rahanpesusta yleistyvät? Onko Sawyer ihan rehellinen? Maankäyttösopimusta on nyt vartioitava sotilaallisella tarkkuudella. Ei saa nukahtaa. Jos Sawyer on tosissaan, käyttääkö kaupungin korkein johto edelleen Cursoria edistämässä suureen loikkaan?

Suuri hanke vaatii täsmällisyyttä ja yhteiskunnallinen projekti mitä suurinta avoimuutta. Miehen vakuutus suunnitteluun käyttämästään kymmenestä miljoonasta eurosta herättää epäilyksiä. Mihin niin suuret rahat on käytetty? Rahaa sieppaavan käden lahjuksiin? Eikö avoimuus vapauttaisi nyt kaikkia Kotkan kaupunginosia hankkeen puolelle. Käsittääkseni sopimukset pysyvät niin kauan vain suunnitelmina, kuin kaikki tiedot ovat avoimesti allekirjoitettuina kaupungin lakihenkilön pöydällä.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...