Siirry pääsisältöön

Projekti

Kaupungilla kiertelee mehevä huhu. Se pakotti taas istumaan koneen ääreen. Sanotaan että Lindelöf jättäisi kaupunginjohtajan tehtävät, mutta siirtyisi johtamaan koko Old Port -projektia! Huhu vaikuttaa siinä määrin uskottavalta, että lankesin ajattelemaan asiaa peräti demokratian kannalta. Enemmistö lienee nyt saanut kaiken, mitä nykyinen kaupunginjohtaja pystyy antamaan. Pikaisesti eläkkeelle potkaisevia löytyy kaikista merkittävistä puolueista.

Enemmistö eläkkeelle toivottavista ainakin vannoo demokratian nimeen. Mitä seuraisi, jos kansanvaltaa karkeasti rikottaisiin? Mikä puolue rohkenisi demokratiaa rikkomaan? Valtuustoa on käännytetty ennenkin. Asetetaan ensiksi pienehkö summa kuin poliittiseksi syötiksi. Kun se suunnitteluun tai muuhun on käytetty, jatkoa seuraa: jos tämä raha on jo mennyt, vain hullu jättää koko projektin toteuttamatta. Yksinkertaisella tavalla synnytetään puolueissa hajaannusta ja riitaa.

Huhu on huhu, niin kauan kuin sen todelliset yksityiskohdat tulevat julki. Jännittävää nähdä, mikä puolue tunnustaisi jo ennakkoon epäonnistuvansa seuraavissa vaaleissa. Sitähän kait se merkitsee. Jos huhut tosittuvat, meillä Lindelöf-kausi sen kun jatkuu. Hallituksessa molemminpuoliset matkat allekirjoitetaan, hyvää hallintotapaa noudattaen - vaikka ilman tarvetta. Puolin ja toisin.  Demokratian kanssa sillä kun olisi vain naurettavan vähän yhteistä.

Suuret panokset ovat kyseessä, kun pitkään pestiin lähdetään. Vaikka eläke olisi jo virka-ajalta suuri, halutaan lisää. Käsittämättömältä tuntuvat ne eläkesummat, jotka jopa satakertaisesti hellivät muutenkin rikkaita. Onko se turtumusta suurten numeroiden käsittelyssä? Mikä tulee projektipäällikön eläkkeeksi, sitä emme vielä tiedä. Kenties projektin kypsyessä, maailma on jo niin kehittynyt, että oikeat henkilövalinnat ratkaisevat paremmin erilaisten hallintotoimien onnistumisen.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean